Mitä voisin tänään tehdä voidakseni huomenna paremmin?

Muuttuvassa työelämässä hyvinvoiva ja jaksava henkilöstö on toimivan ja menestyvän organisaation edellytys. Viiden Tähden Työpäivä-valmennuksen tavoitteena oli tehdä entistä liikunnallisempaa työelämää näkyväksi, ja haastaa osallistujia parantamaan pienillä arjen ratkaisuilla omaa ja työyhteisönsä hyvinvointia - pysyvästi. Muutos vaatii opettelua ja kehitys sitoutumista. Muutoksen äärellä tietoiset ja konkreettiset toimet ovat tarpeen, kun opetellaan pois vanhoista automaatioista.

Valmennamme terveitä ihmisiä pysymäänkin terveinä

”Kun puhun työhyvinvoinnista, tarkoitan kaikkia niitä ennakoivia ja ehkäiseviä konsteja, joita voidaan toteuttaa tasapuolisesti sekä työelämässä että kotona”, tarkentaa Väätäinen. ”Ollaan jo myöhässä, jos vasta työuupumus-diagnoosi tai kroonistunut selkäkipu, saa hälytyskellot soimaan.” Molemmat ovat merkkejä kokonaisvaltaisemmasta elämänuupumuksesta, jossa omat henkiset ja fyysiset voimavarat itsestä huolehtimiseen ovat jo huolestuttavasti ehtyneet. Onnistumisen edellytyksenä on raivata sille kalenterista tilaa ja hylätä mustavalkoajattelu. Liikunnallisesti aktiivinen työntekijä voi tutkitusti säästää vuositasolla jopa tuhat euroa passiiviseen henkilöön verrattuna. Parempi fyysinen kunto, energisyys, terveempi keho ja lisääntynyt työteho ovat kuitenkin sellaisia henkilökohtaisia bonuksia, joiden arvoa rahassa ei voi mitata.

☆☆☆☆☆ Pukumies vaihtoi verkkareihin. "Kymmenen vuotta Olli Väätäinen kulki Kiinassa ja Kazakstanissa työmatkoilla puku päällä. Nurminen Logistics Oyj:n myynnistä ja tuotannosta vastaavalle kertyi reissupäiviä. Lopulta matkustelu ja hotellielämä kävivät niin raskaaksi, että hän irtisanoutui ja perusti oman yrityksen Helsinkiin. Tänään Väätäisen Jälkipoltto Oy tuottaa hyvinvointipalveluja yrityksille. Omat stressaavat kokemukset antoivat näkökulmaa." Paikallislehti Joutseno (31.1.2018) 

Oikeanlaisilla muutoksilla jopa pari tuntia lisää energiaa jokaiseen päivään

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin filosofiamme perustuu yksilöllisyyteen ja mitattavuuteen. ”Jos pitäisi valita, mikä olisi paras yksittäinen terveysteko itselle, niin sanoisin että uni”, toteaa Olli. Osa helpottaa stressiä ja vauhdittaa nukahtamista alkoholin avulla, mikä huonontaa unenlaatua entisestään. Liikunta ja laadukas uni huoltavat aivojamme, ja säätelevät kehon luonnollisia elintoimintoja, kuten sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, hermoston ja aivojen toimintaa sekä kehon kaikkea rakentumista ja palautumista.

Uni on konkreettinen aivopesu ja ylivoimaisesti paras laillinen keino parantaa suorituskykyä ja ladata akkuja. Hyvien yöunien jälkeen treeni kulkee ja vastustuskyky, työtehokkuus, sekä stressinsietokyky ovat parempia, koska hermosto on saanut levätä. Uni ja liikunta myös ruokkivat toisiaan. Jos nukut hyvin, jaksat myös liikkua, ja jos liikut, nukahtaminen ja unenlaatu paranevat.

Tavoitteena terveys, motiivina järki, tuloksena mielihyvä

Pyrimme valmennuksissamme lisäämään arkeen säännöllisiä annoksia sellaista liikuntaa, joka tuottaa eniten mielihyvää, ja joka huomio sen, millaisessa tilassa keho sillä hetkellä on. Kun ihminen on väsynyt, kehoa ei kannata rääkätä liikaa vaan energiavarastojen täydennys tulee tehdä lempeämmin. Liikunnalla on ihmeellinen vaikutus meihin, se vapauttaa endorfiineja ja antaa onnistumisen tunteita. Jokaiselle löytyy oma lajinsa. Olemme todistaneet satoja kertoja, kuinka liikunta hullaannuttaa. Tässä henkilökohtaisella valmennuksella ja työyhteisön tuella on suuri merkitys”, Väätäinen painottaa.Vaikkei koskaan olisi nauttinut liikunnasta, se ei tarkoita, etteikö siitä voisi oppia nauttimaan.

☆☆☆☆☆

”Aikaisemmin minulla oli liikkumiseen ”kaikki tai ei mitään”-asenne ja usein valitsin ”ei mitään” ja jäin sohvanpohjalle. Nyt tiedän, että pienikin liike on parempi kuin vain olla paikallaan ja olen sitä tehnytkin. Ja kun olen alkanut liikkua, olen nukkunut kokonaisia öitä heräämättä jopa peräkkäin!”

☆☆☆☆☆

☆☆☆☆☆ Valmennus kannusti yhdistämään luontoa ja liikuntaa, ja tekemään sitä, mistä kaikkein eniten tykkää - kesällä helteen lämmittämässä järvessä ja avovesiuinnissa kohtasi ne kaikki. - Anu, sairaanhoitaja

Kun lisää tarpeeksi hyvää, huonommille valinnoille jää vähemmän tilaa

Väsymyksen selättämisessä myös ravinto on yhtä tärkeässä roolissa kuin uni ja liikuntakin. Jo pelkästään ruokailurytmin säännöllistämisellä on saatu lisää paukkuja vuorotyöläisten arkeen ja taisteluvoittoja uneliaisuuden torjunnassa. Välillä on myös hyvä muistutetulla, mitä varten me syömme. Mehän syömme sen takia, että voimme hyvin ja jaksamme tehdä asioita – muutakin kuin töitä.

☆☆☆☆☆ 

”Valmennuksen aikana oivalsin, että säännöllisyydellä ruokailussa on tärkein rooli. Eikä nälkää tarvitse nähdä terveellisessä ruokailussa, ja että terveellinen ja monipuolinen syöminen tukee jaksamista.”

 ☆☆☆☆☆ 

”Positiivista on se, että en ole ostanut enää valmisruokia. Ennen tuli usein ostettua töihin evääksi esim. valmiskeittoa. Nyt olen tehnyt kaikki eväät itse. Lisäksi olen syönyt huomattavasti enemmän kasviksia ja ottanut lautaselle vähemmän hiilareita. Ennen tuli syötyä mm. paahtoleipää puoli pakettia, koska sitä sattui olemaan kaapissa. Nyt olen syönyt vain 100% kauraleipää. Tästä on hyvä jatkaa! :)”

☆☆☆☆☆

”Valmennus sai pohtimaan suhtautumistani liikuntaan. Se on muuttanut muotoaan, ennen halusin sen tähtäävän pelkkään fyysiseen rääkkiin, nyt se on ennen kaikkea keino palautua ja terapiaa :).”

 ☆☆☆☆☆

Liikunnan tukemisessa työnantaja on avainasemassa, mutta jokaisella meillä on vastuu omasta hyvinvoinnista. Olennaista on se, että ihan tavallinen liikunta, terveyttä edistävä ravinto ja palautuminen istutetaan näkyväksi osaksi työpäivää ja vapaa-aikaa. ”Työntekijä ei voi antaa 100% itsestään jatkuvasti. Liiallinen omistautuminen johtaa lopulta työtehon heikkenemiseen oman hyvinvoinnin kustannuksella. Työnantajan vastuulla on tehdä tehtävistä ja tavoitteista realistisia.” Liikunnan lisääminen on auttanut erityisesti heitä, joiden stressi on korkealla tai terveys ja työkyky muuten vaarassa heikentyä.

SIIPI-hyvinvointisovellus satsaa työyhteisön aktivoimiseen

Kaikki tai ei mitään vai sittenkin jotain siltä väliltä? Viiden Tähden Työpäivän alkukartoituksessa osallistujia pyydettiin yksilöimään sekä yleisemmät että konkreettiset tavoitteensa oman hyvinvoinnin edistämiseksi tulevan puolen vuoden aikana. Henkilökohtaisen valmennuksen lisäksi kuukausittain syvennyttiin eri teemoihin liittyen liikuntaan, ravitsemukseen sekä palautumisen ja stressinhallinnan tärkeyteen. Kuukausihaasteiden muodossa osallistujat saivat pureskeltavakseen ohjeet tai uuden näkökulman panostaa liikunnan eri osa-alueisiin kuten esimerkiksi kehonhuoltoon, lihaskuntoharjoitteluun tai luonnossa liikkumiseen.

☆☆☆☆☆

”Työn ja istumisen aktiiviseen tauottamiseen tuli tosi hyviä käytännöllisiä vinkkejä. En edes ollut  tajunnut istuvani niin paljon kuin istuin.”

☆☆☆☆☆

”Avain onnistumiseeni oli jatkuva ja kannustava henkilökohtainen tuki. Sain vastauksen kysymyksiini tosi nopeasti ja oli hyvä mieli, kun tiesi, että joku katsoo koko ajan perään kannustaen liikkumaan ja syömään paremmin.”

 ☆☆☆☆☆ 

”Pään nollaamiseksi luonnossa liikkumisesta on tullut valmennuksen myötä joka viikkoinen tapani, kiitos kuukausihaasteiden!”.

 ☆☆☆☆☆ 

☆☆☆☆☆ SIIPI-sovelluksesta löytyvät treenit tulivat tutuiksi valmennuksena aikana. Liikkeet sopivat hyvin myös kotona tehtäviksi, joten kynnys niiden tekemiseen oli matala. Treenit olivat myös tehokkaita ja sopivat tehtäviksi vaikka ennen iltavuoroa. - Anu, sairaanhoitaja

Liikunnan ilmeisten terveyshyötyjen lisäksi kyse on myös siitä, että liikunnan ihmeellinen vaikutus ylettyy kaikkiin elämän osa-alueisiin

”Kukapa ei tuntisi olevansa parempi ihminen, työntekijä, puoliso tai ystävä - pyöräiltyään töihin tai kunnon hikitreenin jälkeen. Kun sen tekee kerran, sen tekee todennäköisemmin toisenkin kerran. Jälleen kerran tässäkin valmennuksessa saatiin todistaa, että jo pelkän arkiaktiivisuuden lisääminen ja kevyenkin liikunnan saavan suupielet ylöspäin”, Olli myhäilee.

 ☆☆☆☆☆

”Olen pohtinut vähän millainen liikkuja olen. Olen fiiliksen mukaan menijä ja jossain määrin liikunta = ulkoilma. Ehkä sen takia lenkkeilen kaikista eniten (ja talvella hiihdän) koska ulkona tehdystä treenistä saan enemmän energiaa ja mielihyvää. Harmittaa mennä salille jos ulkona paistaa aurinko. :D”

 ☆☆☆☆☆

☆☆☆☆☆ Vapaapäivänä on kiva tehdä asioita, joista tykkää. Positiivista on, kun lempijutut liittyvät liikuntaan. Minulle hiihto on yksi niistä. -Anu, sairaanhoitaja

SIIPI-hyvinvointisovellus toimii hyvinvointivalmennuksiemme palvelutyökaluna ja kuuluu Jälkipolton asiakkaiden asiakasetuihin. ”Yksilöllisyys on yksi liiketoimintamme tärkeimmistä arvoista, joten on keskeistä, että henkilöstönäkymästä kukin osallistuja löytää henkilökohtaiset kyselynsä, liikunta- ja ravitsemusohjelmansa, liikuntapäiväkirjan sekä mittaus- ja testituloksensa oheismateriaaleineen milloin ja missä vaan.” Sovelluksen esimiesnäkymän kautta on helppo seurata henkilöstön työhyvinvointiohjelman etenemistä sekä toteutuksen että esimerkiksi henkilöstön liikunta-aktiivisuuden ja yhteisötason raporttien suhteen.

☆☆☆☆☆

”Parasta oli, kun koko valmennuksen ajan käytössä oli henkilökohtainen valmentaja, jonka opastuksella käytiin läpi ravitsemuksen pääperiaatteet sekä opeteltiin tekemään kuntosalitreeniä tukevia valintoja. ”

☆☆☆☆☆

”Hyvää oli mittaukset kk:n välein. Se sai pitämään motivaatiota yllä. Palaute tuloksista tuli nopeasti ja oli kannustavaa. Sävyltään positiivista. Hyviä vinkkejä omaan tilanteeseen tuli. Kysymyksiin sai aina vastauksen.”

 ☆☆☆☆☆

Lähes tuhat liikuttua tuntia – mistä motivaatio liikkumiseen?

Ajattelumalli "joutuu kävelemään, pääsee autolla" on iskostunut meihin moniin. Voisiko yhtä hyvin ajatella, että "pääsee kävellen, eikä ole parkkiongelmia”. Arkiaktiivisuuden ja hyötyliikunnan lisääminen alkaa omasta suhtautumisesta. Lomamatkoilla askelennätykset rikkoutuvat päivä toisensa jälkeen, miksei arjessakin? Hyvä lähtökohta on, että paras harjoitus on se, joka tulee tehtyä. Ja vielä parempi on, jos sen tekee säännöllisesti.

Sen lisäksi, että kaikissa valmennuksissamme pyritään aktiivisesti pois ”kaikki tai ei mitään”-ajattelusta, motivaatiota liikkumiseen vahvistetaan seuraamalla liikunta-aktiivisuutta sekä henkilökohtaisella että yhteisötasolla, ja asettamalla liikunnalle kuukausittain realistiset tavoitteet. Lisäksi kaikille asiakasryhmillemme fyysisen kunnon testaus toimii välineenä ymmärtää konkreettisesti liikunnan tuomat hyödyt terveydessä ja kehon suorituskyvyssä.

 ☆☆☆☆☆

”Tavoitteiden kirjaaminen mustaa valkoiselle, treenien merkkaaminen kalenteriin, suoritusten täyttäminen liikuntapäiväkirjaan sekä kuntotestit toi omaan treeniin täysin uuden ulottuvuuden ja ennen kaikkea säännöllisyyden. Lisäksi oli tosi motivoivaa nähdä joka kuukausi, miten muu porukka oli liikkunut.”

☆☆☆☆☆

”Kuntotesteissä ymmärsin, että lihaskuntoon on panostettava. Säännölliset testit kannusti seuraamaan oman kunnon kehittymistä, vaikka alkuun vähän jännittikin. Omaa motivaatiota paransi Ollin lempeän positiivinen ote ja tsemppi.”

☆☆☆☆☆

Käytännössä työnantaja voi seurata koko henkilöstön liikunta-aktiviteetteja reaaliajassa, Jälkipolton SIIPI-hyvinvointisovelluksen avulla. ”Työnantaja saa tarvittaessa meiltä myös henkilökohtaiset liikuntaraportit seurantaa varten, jos ne ovat oleellisia esimerkiksi liikuntaan aktivoiviin kannustimiin tai palkintoihin liittyen”, tarkentaa Väätäinen. Rakennamme valmennuksen aina organisaation ja henkilöstön erityistoiveet ja tavoitteet huomioiden. Työnantajan ei kuitenkaan välttämättä tarvitse osallistua valmennuksen suunnitteluun lainkaan, sillä voimme toteuttaa valmennuksen myös ”avaimet käteen”-periaatteella. Eräässä asiakasyrityksessämme työnantaja hyödyntää seurantaa varmistaakseen, että työntekijät liikkuvat yrityksen strategiaa noudattaen myös työajalla

Viiden Tähden Työpäivässä yhteiseen liikuntalaskuriin kertyi lähes 1000 liikuttua tuntia. Se tarkoittaa 4-4,5 viikkotuntia henkilöä kohden. Vaikka hyötyliikunta jätettäisiin kokonaan pois laskuista, niin siltikin liikuttuja viikkotunteja kertyi 3-3,5 henkilöä kohden, mikä tekee vuodessa yhteensä 150-180 tuntia. Osallistuja kirjaa aktiviteettien sisällön, keston ja fiiliksen SIIPI-sovellukseen eri alakategorioihin kerryttäen näin liikuntapottiaan. Myös sairaspäivät saa merkitä.

☆☆☆☆☆ ”Venyttely on tullut jokapäiväiseksi tavaksi. Tavoitteeni on ollut saada 10000 askelta päivässä, mutta siinä en ole onnistunut aina, sillä välillä on ollut päiviä kun ei ole jaksanut lähteä liikkeelle sohvalta. Sen sijaan tärkein oivallukseni on ollut oppia olemaan armollinen itselleen”.

Miten valmennus vaikutti itse työn tekemiseen?

Viiden Tähden Työpäivässä tarjoiltiin herkkua aivoille: säännöllistä liikuntaa, fiksumpaa syömistä ja laadukkaampaa unta, joka heijastui osallistujujien mielestä työpäivään monellakin tavalla.

☆☆☆☆☆

"Puolen tunnin kuntosalijumppa ennen lounasta, katkaise työpäivän ja antaa tutkimustyöhön virtaa loppupäiväksi. Sali on kadun toisella puolella ja liukuva työaika, joten miksi en käyttäisi sitä hyväksi."

 ☆☆☆☆☆ 

”Säännölliseen ruokarytmiin on kiinnitettävä paljon huomiota varsinkin, kun tekee kolmivuorotyötä hoitoalalla. Jaksamisen kannalta ruuan laatu ja määrä on kaikki kaikessa. Varsinkin yövuoroissa mieliteot on huipussaan ja tekisi mieli herkutella ja napsia kokoajan kaikkea pientä. Säännöllisyydestä on yritettävä pitää senkin takia kiinni, koska välillä osastotyössä oma ruokailu saattaa siirtyä ja siirtyä, kun käsiä tarvitaan toisaalla.”

 ☆☆☆☆☆ 

”Työkaveritkin kiinnostuivat valmennuksesta, kun olin selvästi pirteämpi ja paremmalla tuulella :D :D Ehkä ne liikkuvatsataset (taukojumpat) sittenkin vaikutti!”

 ☆☆☆☆☆ 

☆☆☆☆☆ Omassa työssä askelia kertyy huomaamatta, kun kävelee osaston käytävällä. Ajattelen, että tämä on yksin työn hyvistä puolista. Myös työmatkat pyrin kulkemaan polkupyörällä. Hyötyliikuntaa ja arjen aktiivisuutta parhaimmillaan. -Anu, sairaanhoitaja

HUOMISEN HYVINVOINTI RAKENTUU TÄMÄN PÄIVÄN VALINNOISTA.

Tutustu yrityspalveluihimme ja ota yhteyttä, niin suunnitellaan teitä parhaiten palveleva työhyvinvoinnin palvelukokonaisuus.