Moderni työkykyjohtaminen on yksilöllistä, mitattavaa ja huomioi sekä kehon että mielen. Kun yksilöt voivat hyvin, tiimin suorituskyky paranee ja koko organisaation tuottavuus kasvaa. Alla esittelemme neljä toimivaksi kokemaamme keinoa, joilla sitouttaa yksilö sekä oman että koko työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen entistä paremmin 2020.

1. YKSILÖINTI

Yksilöinti on keino ymmärtää jokaisen ihmisen ominaispiirteisiin perustuvan toiminnan motivaatiota. Kun kyse on hyvinvointiohjelmista, tätä ymmärrystä voidaan käyttää apuna jokaisen henkilökohtaisten hyvinvointi- ja terveyshaasteiden kehittämisessä kannustaen kyseistä henkilöä todennäköisemmin toimimaan.

Lisäämällä yksilöllistä tiedotusta ja palvelujen kohdentamista organisaatiot voivat lisätä sitoutumista hyvinvointiohjelmaansa. Tämä eroaa nykyisistä käytännöistä, joissa kaikki saavat saman viestin. Toimenpiteiden kohdentaminen yksilöllisesti lisää todennäköisyyttä korkeampaan sitoutumisasteeseen.

Työyhteisössä on parhaimmillaan ja pahimmillaan yhtä monta erilaista ihmistyyppiä kuin jäsentäkin. On ihmisiä, jotka ovat samaan aikaan omistautuneita työlleen ja huolehtivat aktiivisesti terveydestään ja hyvinvoinnistaan. On ihmisiä, jotka myös pyrkivät ennakoivasti terveyden ylläpitämiseen, mutta toisaalta haluavat harkita kaikkia vaihtoehtojaan ja perustaa valintansa tutkimalla mahdollisimman paljon tietoa. Sitten on ihmisiä, jotka ovat ylikuormittuneita tai liian kiireisiä keskittyäkseen omaan terveyteensä, mutta huolehtivat toisaalta läheistensä ja työkavereidensa hyvinvoinnista. On ihmisiä, joilla ei ole erityistä omaa näkökulmaa hyvinvointi- ja terveysasioihin ja luottavatkin alan ammattilaisiin tässä kohtaa. Ja on ihmisiä, joiden mielestä maailmassa on paljon tärkeämpiäkin huolenaiheita kuin heidän oma terveytensä ja lääkäriin ei mennä ennen kuin pää on kainalossa.

Näiden ja monien muiden eri ihmistyyppien ymmärtäminen voi auttaa organisaatiota ymmärtämään paremmin yksilöä ja herättämään heidän kiinnostuksensa hyvinvointi- ja terveysasioihin kohdennetusti.

2. KOHDENTAMINEN

Hyvinvointiohjelmien organisoijat, johto sekä valmentajat voivat yhdessä omalla toiminnallaan lisätä sitoutumista varmistamalla, että oikeat tiedot saavuttavat ihmisten tarpeet. Toimenpiteet voivat vaihdella vaikkapa liikunnasta ja painonpudotuksesta stressinhallintaan ja mielentaitoihin. Olennaisinta on huomioida yksilölliset tarpeet ja tarjota henkilökohtaisuuden kokemus. Tällaisia liipaisimia käyttämällä organisaatio voi ohjata työntekijät hyödyntämään itselleen tarpeellisia ja merkityksellisiä palveluja.

Yksinkertaistettuna hyvinvointitoimenpiteet tulisi räätälöidä: esimerkiksi tupakoinnin lopettamisohjelmasta ei tarvitse lähettää joukkoviestejä, jos vain pieni osa työntekijöistä on tupakoitsijoita. Kannattaa myös harkita, onko osallistuminen kaupunkimaratonille yrityksen liikuntapalvelujen ykkösvaihtoehto, jos suurin osa työntekijöistä ei liiku vapaa- tai työajallaan toistaiseksi lainkaan. Mutta jos joku mainitsee alkukartoituksessaan haluavansa apua tupakoinnin lopettamiseen tai juoksuharrastuksen aloittamiseen, heille olisi hyödyllistä saada pikainen osallistuminen näihin liittyviin valmennuksiin.

3. LIHASTURVA

Tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat yleisimpiä työhön liittyviä terveysongelmia ja myös yleisin syy sairauspoissaoloihin (THL). Sekä aivotyöläisen että fyysisen työn tekijän avainsana on lihaskunto. Terve ja toimiva liikuntaelimistö on työkyvyn edellytys. Satojen lihastemme ja niveltemme kunto edellyttää liikettä ja kuormitusta. Iän myötä lihasvoimalla ja lihasten hyvällä suorituskyvyllä on fyysisen toimintakyvyn kannalta suurempi merkitys kuin lihasmassalla tai kestävyyskunnolla.

Lihasvoimaharjoittelu on paras turva siihen, että paino pysyy hallinnassa, kehonkoostumus paranee ja että sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt pysyvät kurissa. Voimailu tukee myös muiden lajien harrastamista. Kun liikkuu säännöllisesti, nukkuu myös paremmin. Ja kun nukkuu hyvin, jaksaa myös liikkua. Jokainen voi edistää liikuntaelimistönsä hyvinvointia harrastamalla liikuntaa, välttämällä tupakointia ja ylipainoa sekä nukkumalla riittävästi.

Työnantajalla ja työntekijöillä on valtava potentiaali yhdessä edistää terveellisempää ja liikunnallisempaa työelämää 2020. Ryhtymällä lihasturvaajaksi voima kasvaa jo kuukaudessa.

4. HYVINVOINTISOVELLUKSET JA -ALUSTAT

Erilaiset hyvinvointisovellukset ja alustat ovat vakiinnuttamassa asemaansa sekä julkisessa terveydenhuollossa että hyvinvointipalveluissa. Alustat, jotka keräävät kaiken tiedon yhteen paikkaan, palvelevat parhaiten yksilöä – mutta myös organisaatiota. Esimerkiksi Jälkipolton asiakasetuihin kuuluva SIIPI-sovellus palvelee sekä työntekijöitä että esimiehiä yksien siipien alla.

Kun yksilölle kohdennetut sisällöt, kannustimet ja haasteet, kyselyt ja kartoitukset, liikunta- ja ravitsemusohjelmat, testi- ja analyysitulokset sekä seuranta ovat yhdessä integroidussa paikassa, on todennäköisempää, että käyttäjä myös toimii hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseksi. Samalla organisaatio saa reaaliaikaista tietoa palvelujen käyttöasteesta ja tuloksellisuudesta.

JATKUVAN PARANTAMISEN TAKTIIKALLA

Yksilöllinen toimintatapamme perustuu kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen valmennusmenetelmään LIITO:n, joka huomioi hyvinvoinnin kaikki osa-alueet yksilöllisesti eri painotuksin. Organisaation näkökulmasta LIITO on kuitenkin kaikille samanlainen - sillä on selkeä kesto, rakenne ja hinta.

LIITO-menetelmämme mahdollistaa jatkuvan ja mitattavan kehittymisen pienin askelin kohti pysyvää käyttäytymismuutosta. Pienillä mutta toistuvilla paremmilla valinnoilla saavutetaan pysyvästi parempaa elämänlaatua ja suorituskykyä. Todellinen muutos vie aikaa, siksi emme tarjoa pikaratkaisuja. Luomme jokaiselle yksilöllisen suunnitelman, jossa jaamme asiakkaan tavoitteet osatavoitteiksi. Toimintapamme perustuu tutkittuun tietoon ja näyttöön. Edistymistä seurataan jatkuvasti mitattavien tulosten varmistamiseksi.

OTA YHTEYTTÄ JA SUUNNITELLAAN YHDESSÄ TEILLE TOIMIVA TYÖHYVINVOINNIN TOTEUTUS 2020!

-Olli & tiimi