Influenssatartunta on erittäin vakava tauti. Se eroaa tavallisesta nuhakuumeesta monin tavoin: influenssassa kuume voi nousta äkillisesti hyvinkin korkeaksi ja kestää 3-6 päivää. Kuumeen ja lihaskivun lisäksi muita oireita ei välttämättä esiinny. Vakavaksi taudin tekee bakteerien aiheuttamien jälkitautien esiintyvyys, näistä pahimpana keuhkokuume. Lisäksi sydäninfarktin ja aivoverenkierron häiriön mahdollisuus on lisääntynyt influenssan jälkeen. Influenssaan voi sairastua missä iässä tahansa. Vakavimmillaan tauti on pienillä lapsilla, vanhuksilla ja perussairailla ihmisillä.
Influenssakausi näkyy myös työpaikoilla lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Influenssainfektioista aiheutuvat suorat ja välilliset kansantaloudellisest kustannukset ovat merkittäviä. Centers for Disease Control and Prevention (CDC) arvioi, että USA:ssa influenssa aiheuttaa 17 miljoonaa poissaolopäivää vuodessa ja 7 miljardin dollarin menetykset sairauspoissaoloina ja alentuneena työkykynä.
Influenssan aiheuttaa influenssavirus, joka tarttuu pääosin pisaroiden ja myös pintojen välityksellä. Influenssavirus onkin nerokas leviämistavoiltaan. Infektoitunut ihminen voi pärskiä virusta ympäriinsä jo päivää ennen oireiden alkamista ja jatkaa viruksen levittämistä noin viikon ajan. Lisäksi jopa puolet infektoituneista ei saa oireita, mutta levittää virusta.
Saamme viruksen hengitysteidemme limakalvoille (nenään ja suuhun) hengittämällä ilmaa, jossa on lähellämme puhuneen, yskineen tai aivastaneen infektoituneen henkilön tuottamia viruspitoisia pisaroita. Virus tarttuu myös pinnoilta – ovenkahvoista, kaiteista ja hissinnappuloista. Virus pysyy elinkykyisenä minuuteista jopa tunteihin erilaisilla pinnoilla. Omien kasvojen koskettelu tarjoaakin virukselle suoran kiitoradan limakalvoillemme.
Influenssavirukselle on olemassa lääkeaineita. Lääkkeitä ei kuitenkaan anneta infektioita estävästi, sillä virus muuntuu nopeasti vastuskykyiseksi lääkkeille eikä niiden teho ole sataprosenttinen. Lääkkeet pääasiassa lyhentävät taudin kestoa ja lieventävät oireita, jos ne aloitetaan 48 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Lääkitys saattaa myös pienentää jälkitautien mahdollisuutta. Lääkkeitä käytetäänkin riskiryhmään kuuluville ihmisille, joilla jokin perussairaus kasvattaa riskiä vakavalle influenssataudille.
Influenssaviruksen leviämisen rajoittamiseksi toteutetaan vuosittain maailmanlaajuiset rokotuskampanjat. Rokotusten sisältämät viruskannat joudutaan arvioimaan ennalta edellisen vuoden perusteella, jotta riittävä määrä rokotteita ehditään valmistaa. Tuotannon aloittaminen influenssakauden kynnyksellä johtaisi auttamattomasti myöhästymiseen. Useimmiten arvioinnit osuvat hyvinkin oikeaan, mutta joskus rokotteiden teho vaihtelee. Syytä tähän etsitään kuumeisesti, ja se olisi ratkaisu vieläkin tehokkaamman rokotteen kehittämiseen. Siltikin rokotteiden arvioidaan vähentävän merkittävästi influenssataudin kestoa, oireita sekä mahdollisia jälkitauteja.
Tänä vuonna on Suomessakin käytössä neljä eri influenssakantaa sisältävä rokote, joka antaa laajemman suojan tällä hetkellä maailmaa kiertäviä epidemian aiheuttavia influenssaviruksia vastaan. Tutkimuksissa on arvioitu influenssarokotusten säästävän EU-tasolla miljoonia euroja vuosittain jo pelkästään säästyneiden sairauspoissaolopäivien muodossa.
Rokottamisen lisäksi kolmea yksinkertaista nyrkkisääntöjä noudattamalla pystyt ehkäisemään viruksen leviämistä: pysy sairaana kotona, huolehdi aina käsihygieniasta ja opettele pärskimään. Jos olet sairas, älä mene töihin tai treenaamaan. Jäämällä kotiin ehkäiset sekä muiden sairastumista että nopeutat omaa parantumistasi. Nykyiset etätyömahdollisuudet ovat tehokas keino estää virusten leviämistä. Jos on välttämätöntä osallistua kokoukseen, tee se etänä. Niin sairaspedillä kuin terveenäkin on tärkeää priorisoida oma hyvinvointi. Ota aikaa paranemiseen ja delegoi työtehtäväsi.
Käsien pesu saippualla ja lämpimällä vedellä on tehokkain tapa poistaa virukset. Tehokkaan pesutuloksen varmistamiseksi, pese käsiäsi saippualla niin kauan, että ehdit hyräillä itsellesi Hyvää syntymäpäivää -laulun kahteen kertaan. Toki voit kajauttaa serenadin myös ääneen, jos siltä tuntuu. Pesun jälkeen käsidesin käyttö viimeistelee tuloksen myös bakteerien osalta.
Kun yskit tai aivastat, suojaa ympäristö pärskeiltäsi käyttämällä nenäliinaa, kaulaliina tai kyynärtaivetta. Vältä kättelyä ja koskettamasta oven kahvoja ennen käsien pesua. Vainoharhaiseksi kättelyn välttäjäksi ja kyynärpäillä ovia avaavaksi asiassa ei kuitenkaan kannata ryhtyä, jo pienikin teko voi estää tartuntoja. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy hyvät ohjeet työpaikoille influenssan varalta. Kuten kaikessa työyhteisöön liittyvässä, tässäkin esimiesten esimerkillinen toiminta on avainasemassa.
Kuten jo arvasitkin, sairaana ei tule treenata. Mutta mitenkäs se toipilasaika? Asiaa kannattaa tiedustella lääkäriltä. Influenssan jälkitaudit voivat olla erittäin vakavia ja iskevät helposti, jos lähtee liikkeelle liian kovaa liian aikaisin. Kehon ollessa vielä taudin jälkeen palautumistilassa, ei harjoituksestakaan saa täyttä vastetta. Parantelemalla kunnolla pidät myös huolta kanssatreenaajistasi. Virukset vaihtavat ovelasti isäntäänsä pisaroiden välityksellä tsemppihuutojen ja karjahdusten saattelemana kunto- ja jumppasaleilla sekä joukkuetreeneissä.
Pese kädet aina tullessasi salille, ettet tuo mukanasi raitiovaunun, metron tai bussin näkymättömiä matkustajia. Treenivälineet, tangot, käsipainot, penkit, kuminauhat ja jumppamatot ovat myös tehokkaita virusmagneetteja. Pese kädet myös salilta lähtiessäsi, ethän halua viedä kotiisi kanssatreenaajiesi pöpöjä. Ja jos niistät nenääsi kesken treenin, pese kätesi. Hyvään salihygieniaan kuuluu myös pyyhkiä käyttämäsi alustat ja välineet.
Suomalaisilta huippu-urheilijoilla tutkittiin talviolympialaisten yhteydessä, kuinka paljon hengitystieinfektioita he sairastavat ja mitä viruksia heistä löytyy. Tulokset osoittivat odotetusti, että useimmat virukset leviävät joukkueen sisällä tehokkaasti. Huippu-urheilijat vaikuttivat myös olevan hieman alttiimpia infektiolle. Kuntoliikkujien osalta puolestaan tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että kohtuullinen määrä kuntoliikuntaa alentaa influenssainfektioihin liittyviä komplikaatioita. Lisäksi iäkkäämmillä ihmisillä kohtalainen aerobinen liikunta näyttää tehostavan influenssarokotuksen aikaansaamaa toivottua immuunireaktiota.
Stressi on yhteydessä infektioalttiuteen riippumatta siitä, onko stressi kovatehoisen liikunnan tulosta tai muun elämän osa-alueen aiheuttamaa. Onkin huomattu, että säännöllinen liikunta edesauttaa sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia ja terveellisempiä elämäntapoja, ja sitä kautta edistää yleistä hyvinvointia ja parantaa immuunijärjestelmää.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi on siis tärkeässä asemassa myös infektiotautien estossa ja niistä toipumisessa, ja siten myös oman työkyvyn ylläpidossa. Meillä kaikilla on omat keinomme nauttia liikunnasta ja siksi kannattaakin miettiä, mikä edistää juuri sinun kokonaisvaltaista hyvinvointia: onko se tavoitteellinen treenaaminen maratonille, liikkeelle kannustava aktiivisuusranneke ranteessa, metsäpolulla lompsiminen kuusiin tuijotellen, vitosen sarjat satasen kyykyllä vai kimpassa hikoilu vatsa-peppujumpassa.
Noin puolet saa myös influenssainfektion oireettomana ja voivat levittää virusta. Siksi kotiin linnoittautuminen ja kättelemisten ja sosiaalisten kontaktien välttäminen ei estä influenssaepidemioita. Priorisoi oma hyvinvointisi kaikilla osa-alueilla. Pyri estämään inluenssainfektio ottamalla vuosittain rokotus ja pidä huoli hyvästä käsihygieniasta. Ja kun influenssavirus pääsee yllättämään, ota rauhallisesti ja lepää.
TYÖHYVINVOINNIN JÄLKIVIISAAT - MISSÄ VOIMME KEHITTYÄ 2020
RYHDY LIHASTURVAAJAKSI - VOIMA KASVAA JO KUUKAUDESSA