UUTISET, TARINAT & TAPAHTUMAT

Liity postituslistallemme ja pysy ajantasalla Jälkipoltosta.

Perjantai, Tammikuu 17, 2020, 07:26

Moni ruuhkavuosiensa syövereissä ponnisteleva työikäinen naureskelee, että tämän sukupolven on enää turha haaveilla eläkkeelle siirtymisestä. On totta, että 65-vuotissynttärit eivät enää tarkoita leppoista sanaristikoiden täyttelyä kotipirtissä kahvikupin äärellä. Vuoden 1965 jälkeen syntyneiden eläkeikä on nimittäin sidottu elinajanodotteeseen – mitä pidempi odotettavissa oleva elinikä, sitä myöhemmin eläkkeelle saa siirtyä. Miten työkykyä sitten voisi pitää yllä nyt ja vielä 65 rajapyykin jälkeen?

 

JÄLKIPOLTON VIERASKYNÄSSÄ: Sira Karvinen, FT liikuntafysiologia, Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. sira.m.karvinen(at)jyu.fi

 

PITKÄT TYÖURAT VAATIVAT ENEMMÄN KEHOLTA JA MIELELTÄ

Kuvat: Jälkipoltto Oy

 

Työkyky on myös vapaa-ajan kyky

 

Työkykyä voidaan mitata hyvinkin erilaisilla mittareilla, ja hyvä työkyky pitää sisällään eri aloilla eri asioita. Tietyissä töissä korostuvat fyysinen jaksaminen ja toisissa taas järjen juoksu. Työkyky muodostuu siten ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja työn välisestä tasapainosta. Keho kuitenkin vanhenee väistämättä, muuttaen sekä fyysisiä että muistiin ja oppimiseen liittyviä ominaisuuksia. Hidastut ja heikkenet, halusit tai et.

 

Työkyky-termi ohjaa meidät helposti ajattelemaan, että työkyky on jotenkin muusta elämästä irrallinen osa. Näin ei kuitenkaan ole – kehon ja mielen kunto vaikuttaa myös kaikkeen, mitä teet vapaa-aikana. Perinteisesti kehonhuolto ja liikunnalliset harrastukset on pitänyt suorittaa vapaa-ajalla. Viime vuosina on onneksi herätty ihmisten liikuttamiseen myös työaikana, palveleehan kehon kunnossapito harrastustoiminnan lisäksi mitä suuremmissa määrin myös työkykyä.

 

Työkyky on myös vapaa-ajan kyky
 
 

 

Kestävyysharjoittelu pitää aivot ja mielen terävinä

 

Ikääntyminen näkyy aivoissa monenlaisina muutoksina. Muun muassa hermosolujen määrä ja niitä yhdistävien ratojen kunto sekä aivojen verisuonitus heikkenevät. Samalla uusien hermosolujen muodostuminen vähenee. Näistä aivojen muutoksista seuraa esimerkiksi muistin ja oppimisen heikkenemistä. Käytännössä aivojen vanhenemisen ensimmäiset merkit voivat näkyä esimerkiksi hankaluutena omaksua uusia asioita.

 

Onneksi aivojensa vanhanemiseen voi vaikuttaa. Erityisesti kestävyysharjoittelun, kuten juoksun ja hiihdon, on osoitettu olevan hyödyllistä aivoille. Kestävyysharjoittelu lieventää iän tuomia muutoksia esimerkiksi pitämällä yllä hyvää verenkiertoelimistön kuntoa, lisäämällä hermosolujen syntyä aivoissa ja tehostamalla oppimista. Vaikuttaisi myös siltä, että hyvä kestävyyskunto voi pienentää riskiä sairastua muistisairauksiin, kuten dementiaan ja Alzheimerin tautiin. Siinä missä ikääntyminen siis heikentää aivojen toimintaa, voi liikunta osaltaan lisätä hermosolujen määrää ja tehostaa niiden toimintaa nuorentaen näin aivojamme. 

 

Mitä useammin ihminen liikkuu luonnossa, sitä paremmin hän voi psyykkisesti.

 

Kestävyysharjoittelu ennaltaehkäisee tunnetusti myös monia aineenvaihdunnallisia sairauksia, sydän- ja verisuonitauteja sekä tiettyjä syöpiä. Maksimoidaksesi liikunnan terveyshyödyt, viimeaikaiset Suomessa tehdyt tutkimukset kehottavat kiinnittämään huomiota myös liikuntaympäristöön. On nimittäin havaittu, että mitä useammin ihminen liikkuu luonnossa, sitä paremmin hän voi psyykkisesti. Luontoliikunnasta hyötyvät erityisesti henkilöt, jotka kokevat itsensä stressaantuneiksi. Monet myös kokevat, että erityisesti ulkona suoritettuna kestävyysharjoittelu auttaa heitä nukkumaan paremmin, mikä on erityisen tärkeää kehon ja mielen virkeyden kannalta.

 

 

Voimaharjoittelun tärkeys korostuu iän karttuessa

 

Kun ajatellaan fyysistä kuntoa, eri asiat korostuvat ihmisen eri ikävaiheissa. Mitä enemmän ikää mittarissa, sitä enemmän painoarvoa on lihasvoimalla. Ikääntyessä sekä lihassolujen määrä laskee että olemassa olevien toiminta heikkenee. Samalla kehon rasvamassa tuppaa kasvamaan, lisäten aineenvaihdunnallisen sairauksien riskiä.

 

Terveellä aikuisella lihasmassa kattaa noin 40% koko kehon painosta. Sen lisäksi, että lihakset pitävät yllä asentoa, tasapainoa ja mahdollistavat liikkumisen, niillä on myös olennainen rooli koko kehon aineenvaihdunnassa. Erityisen tärkeä rooli lihasmassalla on verensokerin säätelyssä, ja siten meillä suomalaisilla kansantautina esiintyvän tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä. Suurempi lihasmassa kuluttaa enemmän energiaa, auttaa hallitsemaan verensokeria ja ennaltaehkäisee näin tyypin 2 diabetesta. Lihasmassa vaikuttaa myös perusaineenvaihdunnan tasoon siten, että mitä suurempi kehon lihasmassa on, sitä enemmän elimistö kuluttaa energiaa, myös levossa.

 

Voimaharjoittelun tärkeys korostuu iän karttuessa

 

 

Ikääntyessä lihasmassa väistämättä laskee, mutta tätä muutosta voi hidastaa monipuolisen ruokavalion ja lihasvoimaharjoittelun avulla. Miehillä lihasvoima vähenee tyypillisesti tasaisesti aikuisiästä alkaen, kun taas naisilla nähdään tämän lisäksi nopea lasku vaihdevuosien aikana. Erityisesti naisten tulisikin kiinnittää huomiota lihasmassan ylläpitoon viimeistään vaihdevuosien aikana. Lihasvoimaharjoittelu parantaa terveyttä ja auttaa sinua säilyttämään toimintakykysi matkallasi 100-vuotissynttäreihin – se on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa parhaimmillaan!

 

 

Aloita työkyvyn ylläpito ajoissa

 

Samalla tavalla kuin talouttaan pitkällä tähtäimellä suunnittelevat säästävät jo ensimmäisestä palkastaan eläkettä varten, tulisi myös kehon valmistelu pitkään ikään aloittaa ajoissa. Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa kauas aikuisuuteen, ja aikuisuuden liikuntaharrastukset puolestaan välittyvät vanhuuteen.

 

Entä jos liikunta on tuntunut omassa elämässä toissijaiselta, ja erilaiset vaivat ja ylipainoon liittyvät liitännäissairaudet saavat heräämään vasta keski-iässä tai sen maagisen eläkeiän tienoilla? Ei hätää – keho antaa vasteen liikunnalle iästä riippumatta. Koskaan ei siis ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaharrastusta. Kuten nykyiset liikuntasuositukset korostavat, jokainen liike auttaa – jokainen otettu askel tai tuolista ylös nouseminen vie eteenpäin terveemmän ja toimintakykyisemmän elämän polulla.

 

Pitkät työurat siis haastavat sekä kehoa että mieltä. Itselle mieluinen liikunnallinen harrastus voi auttaa pitämään työkykyä (ja vapaa-ajankykyä) yllä vanhoille vuosille asti.

 

LÄHTEET:
  • https://www.tyoelake.fi
  • https://www.tela.fi/tyokyky
  • Larson EB, Wang L, Bowen JD, et al. Exercise is associated with reduced risk for incident dementia among persons 65 years of age and older. Ann Intern Med. 2006;144(2):73-81.
  • Cotman CW, Berchtold NC, Christie LA. Exercise builds brain health: Key roles of growth factor cascades and inflammation. Trends Neurosci. 2007;30(9):464-472.
  • Erickson KI, Voss MW, Prakash RS, et al. Exercise training increases size of hippocampus and improves memory. Proc Natl Acad Sci U S A. 2011;108(7):3017-3022.
  • Pasanen T, Johnson K, Lee K, Korpela K. Can nature walks with psychological tasks improve mood, self-reported restoration, and sustained attention? results from two experimental field studies. Front Psychol. 2018; 9:2057.
  • Argiles,J.M.; Campos,N.; Lopez-Pedrosa,J.M.; Rueda,R.; Rodriguez-Manas,L. Skeletal Muscle Regulates Metabolism via Interorgan Crosstalk: Roles in Health and Disease
  • J.Am.Med.Dir.Assoc. 2016;17(9) 789-796,
  • Metter EJ, Talbot LA, Schrager M, Conwit R. Skeletal muscle strength as a predictor of all-cause mortality in healthy men. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2002;57(10):B359-65.
  • DeFronzo RA, Tripathy D. Skeletal muscle insulin resistance is the primary defect in type 2 diabetes. Diabetes Care. 2009;32 Suppl 2: S157-63.
  • Fantin F, Di Francesco V, Fontana G, et al. Longitudinal body composition changes in old men and women: Interrelationships with worsening disability. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2007;62(12):1375-1381.
  • https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus

 

 

Tutkijatohtori Sira Karvinen - ikäKRIISI-Blogi

 

 

KIRJOITTAJA

 

Sira Karvinen on solubiologi ja liikuntafysiologian tohtori, joka lähtee juoksemaan aina, kun ajatus ei enää juokse. Sira on tutkinut muun muassa liikunnan, geeniperimän ja eliniän välisiä yhteyksiä. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijatohtorina Gerontologian tutkimuskeskuksessa, Jyväskylän yliopistossa. Sydäntä lähellä on myös tieteen popularisointi, ja tätä Sira toteuttaa IkäKRIISI-bloginsa kautta.

 

 

LUE MYÖS:

LIIKUNTALÄÄKKEESTÄ ON HYÖTYÄ KAIKILLE – ANNOSTELU KANNATTAA MYÖS TYÖPAIKALLA

INFLUENSSAKAUSI JYLLÄÄ – HUOLEHDI TYÖKYVYSTÄSI JA ESTÄ INFLUENSSAN LEVIÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN JÄLKIVIISAAT - MISSÄ VOIMME KEHITTYÄ 2020

RYHDY LIHASTURVAAJAKSI - VOIMA KASVAA JO KUUKAUDESSA

 


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Jälkipoltto Oy | Y-tunnus: 2497792-4
Urheilukalastajankuja 2 B 23
FIN-00990 Helsinki, Suomi

Olli +358440755664
olli@jalkipoltto.com

Seuraa meitä somessa!
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän