Tuuppaus hyödyntää ihmisen automaattista päätöksentekokykyä

Tuuppaus (engl. nudging) on käyttäytymistieteellinen lähestymistapa, joka toimii muistutuksen tavoin. Tuuppauksella pyritään vaikuttamaan ihmisten valintoihin ja käyttäytymiseen rajoittamatta kuitenkaan yksilön valinnanvapautta. Pysyäksemme tehokkaina aivomme tukeutuvat näihin henkisiin oikoteihin ”kannustimiin” ja saavat meidät tekemään nopeita päätöksiä mahdollisimman vähällä tiedolla ja vaivalla. Vaikka tuuppaus voikin olla terminä monelle uusi, käsitteenä se on varmasti hyvinkin tuttu.

Klassiset terveyden edistämisen keinot kohdistuvat tietoisen käyttäytymisen säätelyyn, kuten tiedon jakamiseen, uusien käyttäytymismallien opetteluun ja motivointiin. Tuuppaus on puolestaan kuin kannustava signaali, joita kohtaamme päivittäisessä elämässämme toistuvasti, mutta usein tiedostamatta. Puhelimen muistutukset ja hälytykset ovat esimerkkejä kannustimista, jotka tyypillisesti saavat meidät toimimaan eli aloittamaan uuden käyttäytymisen. Kannustimet voidaan myös suunnitella ohjaamaan tai muotoilemaan jo olemassa olevaa käyttäytymistä ja ajattelua – niin hyvässä kuin pahassa.

Teemme päivittäin jopa 10 000 käyttäytymiseen vaikuttavaa valintaa, joista vain kolmannes perustuu tietoiseen päätöksentekoon. Käyttäytymistämme voidaan ohjata muokkaamalla ympäristön valinta-arkkitehtuuria eli tapaa, jolla valittavina olevat vaihtoehdot ovat tarjolla. Parhaimmillaan tuuppaus kannustaa yksilön kannalta fiksumpiin valintoihin ja parempiin päätöksiin. Tuuppauksessa on siis kyse siitä, että valintatilanteessa mitään vaihtoehtoa ei kielletä eikä valinnanvapautta rajoiteta, mutta toivottu vaihtoehto tehdään ”huomaamatta” niin houkuttelevaksi, että sen valitseminen on todennäköistä ja helppoa, jopa automaattista. Vaikuttaminen tuuppaamalla vahvistaa myös yksilön itsemäärämisoikeuden tunnetta  ja itsetuntoa.

Panostaminen työntekijöiden hyvinvointiin voi alkaa pienestä

Hyvinvointia voidaan edistää pienin teoin. Tuuppauksessa käytettävät kannustimet ovat yleensä edullisia toteuttaa ja voivat parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja sen sivutuotteena myös organisaation tuottavuutta jopa nollabudjetilla. Päivittäisellä toiminta- ja valintaympäristöllämme on ratkaiseva vaikutus siihen, miten ylipäätään voimme vaikuttaa omiin elintapoihimme, ja kuinka paljon tietoista päätöksentekoa se meiltä vaatii.

Käyttäytymistieteen ammattilaisten toteuttama käyttäytymisdiagnoosi on hyödyllinen menetelmä silloin, kun halutaan ymmärtää syvällisemmin työympäristön vaikutusta työntekijöiden päätöksiin eli, milloin ja miten työympäristön vaikuttaminen tarkalleen ottaen tapahtuu. Paljon on tehtävissä pelkästään työyhteisön sisältä käsin. Kannustamme kaikkia työyhteisöjä oma-aloitteisuuteen. Tuuppauksen tarkoituksena ei ole hankaloittaa työntekoa, vaan tukea fiksumpia valintoja sen lomassa.

Helppous koukuttaa myös terveyskäyttäytymisessä

Pienet ja hienovaraiset vihjeet, ohjeet ja ehdotukset ympäristössämme vaikuttavat päätöksiimme joka päivä. Suuri osa päätöksistämme tehdään nopeasti automaatiolla ilman huolellista harkintaa. Oletko kenties useammin kuin kerran tarttunut kassalla olevaan suklaapatukkaan miettimättä, auttaako tämä valinta saavuttamaan pitkän aikavälin terveystavoitteesi? Jos ruoka esitellään eri tavoin, se voi auttaa tuuppaamaan kulutustamme terveellisempiin vaihtoehtoihin. Tuuppauksen ydinkysymys onkin, kuinka voimme helpottaa ihmisiä tekemään parempia terveystavoitteidensa mukaisia valintoja.

Yksi parhaimmista mahdollisuuksista edistää terveellisiä syömiskäyttäytymistä työpaikoilla on harkita huolellisesti kaikkien niiden tilojen, joissa ruokaa tarjotaan ja nautitaan (kuten työpaikan lounasravintolan ja taukotilojen), suunnittelua, arkkitehtuuria ja politiikkaa. Ruokapaikkoja ei ole suunniteltu neutraalisti vaan ne ohjaavat mitä, missä, milloin ja kuinka paljon syödään. Soveltamalla käyttäytymistieteen oivalluksia käytäntöön ruokailutilat voidaan suunnitella tavalla, joka kannustaen ”pakottaa” meidät syömään terveellisemmin.

KUVA | Jälkipoltto Oy

"Syöt mitä näet" - tuuppaus työpaikalla saa huomaamatta syömään fiksummin

Parhaimmillaan terveelliset valinnat ovat oletusarvoja. Oletusarvot tarkoittavat joko automaattisesti valittua tai puolestamme ennalta valittua vaihtoehtoa tai käyttäytymistä. Ihminen on perusluonteeltaan laiska. Suurin osa meistä pitäytyy todennäköisemmin vallitsevassa nykytilassa, jossa totuttuja toimintatapoja ei tarvitse muuttaa. Valitsemme mieluummin sen vaihtoehdon, jota tarjotaan oletusarvoisesti kuin sen, jonka valitsemiseen vaadittaisiin aktiivista toimintaa sekä omien toiminta-automaatioiden ja käyttäytymisen muuttamista. Tuuppaus voidaan aloittaa työpaikoilla esimerkiksi pohtimalla, mitä kokouksissa ja taukohuoneissa tarjotaan - kampaviinerit vai hedelmälautanen, vai molemmat?

Saatavuuden suhteen valitaan todennäköisemmin se vaihtoehto, joka on näkyvillä ja joka on helpoin. Mitä enemmän terveellisiä vaihtoehtoja, ruokia ja juomia, on saatavilla, sitä todennäköisemmin niitä valitaan. Epäterveellisten vaihtoehtojen saatavuuden vähentäminen luo esteen, joka on omiaan vähentämään niiden kulutusta. Fiksumpien valintojen saatavuutta työpaikalla voidaan lisätä esimerkiksi tarjoamalla veloituksetta hedelmiä ja naposteluvihanneksia taukohuoneessa. Vedestä kannattaa tehdä helpoiten ja eniten saatavissa oleva juomavaihtoehto esimerkiksi sijoittamalla vesikannuja tai automaatteja työympäristöön tai vaikkapa tarjoamalla vedenjuontiin tuuppaavat vesipullot työntekijöille.

KUVA | Jälkipoltto Oy

Ennakoi - jokainen voi tuupata myös itseään

Mikä on sinun arjen johtamistekosi? Fiksumpi vaihtoehto kannattaa tehdä itselleen naurettavan helpoksi. Teemme todennäköisemmin parempia valintoja, kun teemme ne etukäteen. Kun toteutamme valintaa edeltävää käyttäytymistä esimerkiksi pakkaamalla lounaseväät mukaan töihin tai laittamalla treenivaatteet illalla valmiiksi, käyttäydymme todennäköisemmin tavoitteemme (terveyttä edistävä syöminen tai säännöllinen liikkuminen) mukaisesti. Työnantaja voi puolestaan tuupata ennakointia huolehtimalla siitä, että työpaikan taukohuoneessa on jääkaappi ja mikroaaltouuni, jotta työntekijät voivat helposti säilyttää ja lämmittää eväitään.

Tuuppaus tönäisee tehokkaasti ja tasa-arvoisesti kohti fiksumpia valintoja. Mikä motivoivinta, sen vaikutukset näyttävät olevan merkittävimpiä juuri siellä, missä tarvekin on suurin. Vaikuttava tuuppaus voi olla niinkin yksinkertainen kuin tarralapulle kirjoitettu viesti tai työkaverin kutsu lenkille. Onnistumisen ratkaisee kannustimen sisältö, ajoitus ja sijoittelu.

Jaa meille kokemuksesi, millaisia tuuppauskeinoja teillä on työpaikalla käytössä? Oletko kokenut ne hyödyllisiksi? Mitä toivoisit lisää, mitä vähemmän?

LÄHTEET:

• Chance, Z., Gorlin, M., & Dhar, R. (2014). Why Choosing Healthy Foods is Hard, and How to Help: Presenting the 4Ps Framework for Behavior Change. Customer Needs and Solutions, 1(4), 253–262. doi:10.1007/s40547-014-0025-9

• Kelly MP, Barker M. Why is changing health-related behaviour so difficult? Public Health. 2016 Jul;136:109-16. doi: 10.1016/j.puhe.2016.03.030. Epub 2016 May 13

• Robinson, E., Aveyard, P., Daley, A., Jolly, K., Lewis, A., Lycett, D., & Higgs, S. (2013). Eating attentively: a systematic review and meta- analysis of the effect of food intake memory and awareness on eating. The American Journal of Clinical Nutrition, 97(4), 728–42. doi:10.3945/ajcn.112.045245

• Rozin P., Scott S., Dingley M., Urbanek J.K., Jiang, H., and Kaltenbach M., “Nudge to Nobesity I: Minor changes in accessibility decrease food intake,” Judgment and Decision Making, vol. 6, no. 4, pp. 323–332, 2011.

• Schwartz J, Riis J, Elbel B, Ariely D (2012) Inviting consumers to downsize fast-food portions significantly reduces calorie consumption. Health Aff 31(2):399–407

• StopDia, Tuuppaamaan työnantaja: https://www.uef.fi/web/stopdia/tyonantajille

• Thorndike, A.N., Riis, J., Sonnenberg, L.M. and Levy, D.E (2014). Traffic-light labels and choice architecture: promoting healthy food choices. American journal of preventive medicine, 46(2), pp.143-149.

• Van Kleef, E., Otten, K., & van Trijp, H. C. M. (2012). Healthy snacks at the checkout counter: a lab and field study on the impact of shelf arrangement and assortment structure on consumer choices. BMC Public Health, 12(1), 1072. doi:10.1186/1471-2458-12-1072

• Wisdom, J., Downs, J. S., & Loewenstein, G. (2010). Promoting healthy choices: Information versus convenience. American Economic Journal: Applied Economics, 2(2), 164–178. doi:10.1257/app.2.2.164

LUE MYÖS:

KEHONHUOLTO, VENYTTELY JA LIIKKUVUUSHARJOITTELU

JÄLKIPOLTTO YHTEISTYÖHÖN ARENA CENTERIN KANSSA: Suomen suurimpia yksityisiä liikuttajia

PITKÄT TYÖURAT VAATIVAT ENEMMÄN KEHOLTA JA MIELELTÄ

INFLUENSSAKAUSI JYLLÄÄ – HUOLEHDI TYÖKYVYSTÄSI JA ESTÄ INFLUENSSAN LEVIÄMINEN

RYHDY LIHASTURVAAJAKSI - VOIMA KASVAA JO KUUKAUDESSA

5 TÄRKEINTÄ SYYTÄ, MIKSI YRITYKSET OVAT VALINNEET JÄLKIPOLTON TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN KUMPPANIKSEEN